*

Paula Holmila

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Guggenheim Jätkäsaareen?

Helsinkiin, Katajanokan rantaan, tulee kuulemma Guggenheimin taidemuseo vuonna 2018, ja se maksaa n. 200 miljoonaa euroa, ja se on wow-arkkitehtuuria. Näin on kerrottu. Helsingin kaupunki maksaa parhaillaan Guggenheimille parin miljoonan selvitystyötä siitä, millainen museo Helsinkiin tarvittaisiin ja mihin se tulisi. Keskustelun aika on vasta ensi vuonna, sitten kun selvitystyö on valmis, näin meille kansalaisille on teroitettu.

Olen hämmentynyt. Olen kiltisti ja kantaa muodostamatta odottanut selvitystyöryhmän työn tuloksia voidakseni keskustella, kun saan siihen luvan, siis ensi vuonna. Mutta sitten kuuluukin, että museon paikka on jo päätetty, että risteilyalusten asiakkaat ovat Guggenheimille tärkeä yleisöpohja, ja että tämän merkittävän amerikkalaisen hankkeen saamiseksi Suomeen on raivattava tieltä pois muita kulttuurihankkeita kuten keskustakirjasto, (jonka piti olla valmis itsenäisyyden juhlavuonna 2017).

Ilmeisesti myös Helsingin kaupungin taidemuseo lopetetaan tarpeettomana, koska voimme yhtä kaikki seurata maamme taiteessa tapahtuvia muutoksia jo ennakoivasti tutustumalla amerikkalaiseen taiteeseen, ja Guggenheim ratkaisee myös Suomen rakennustaiteen museon ja Design-museon tilaongelmat, ja hautaa lopullisesti näiden yhteiset tilahankkeet jne. Ja onhan meillä Kiasma, joka tosin ei tosin esittele eikä tutki kovin paljon kotimaista vaan enimmäkseen amerikkalaista nykytaidetta. Ja sitä paitsi Kiasma voi kuulemma menettää kävijöitä, jos tulee Guggenheimin taidemuseo Töölönlahdelle, ja risteilyturistit eivät jaksa kävellä Töölönlahdelle asti.

Juuri avattu Musiikkitalo maksoi 166 miljoonaa euroa, maksajina valtio, YLE ja kaupunki. Mikä itku ja parku näistä miljoonista on ollutkaan, vaikka kustannukset on jaettu monen maksajan kesken ja talossa hoidellaan yhden yliopiston ja kahden sinfoniaorkesterin tilatarpeita. Yht´äkkiä Helsingin kaupunki vetäiseekin hihastaan 200 miljoonaa euroa amerikkalaisen ”brändin” ostamiseksi tänne. Ehkä saamme tietää ensi vuonna, mistä nämä rahat löytyvät nyt niin helposti.

Keväällä kaksi tunnettua journalistia oli saanut ilmeisesti sisäpiiritietoa, että kulttuurieliitti vastustaa hanketta silkkaa amerikkalaisvastaisuuttaan ja koska ovat kateellisia omaa museotaan hautaavan johtajan miellyttävästä olemuksesta.

Kulttuurieliitti ja me muut kulttuuri-ihmiset tietenkin hämmästyimme, koska odottelimme raporttia muodostaaksemme mielipiteemme ja saadaksemme avata suumme.

On mukavaa oppia uusia asioita, ja tieto siitä, että risteilyalusten väki käy näyttelyissä on minulle aivan uusi. Eikö siinä tapauksessa kannattaisi harkita Guggenheimille paikaksi Jätkäsaarta, koska siellä vasta käykin risteilymatkustajia eikä siellä ole paljon mitään nähtävää?

Vierekkäin olevat museot muuten toimivat vähän samoin kuin marketit eli tukevat toisiaan. Käytyään tutustumassa yhden museon valikoimaan, monet menevät saman tien toiseenkin. Sitä kutsutaan näyttelykierrokseksi ja se on kulttuurieliitin ja meidän muiden kulttuuri-ihmisten yleinen liikuntamuoto. Ja mitä brändeihin tulee, niin Helsingin kaupungin taidemuseolla on ollut Suomen taiteen kehityksessä niin tärkeä rooli jo ennen Kiasmaa ja Emmaa, ja niiden jälkeenkin, ettei sitä ehkä korvaa jokin kansainvälinen brändi, mutta tulevassa selvitystyössä ehkä osoitetaan aukottomasti kaupungin oman museon tarpeettomuus ja kerrotaan, minne museon kansallisesti merkittävät kokoelmat joutuvat vai kärrätäänkö ne ehkä New Yorkiin.

Uudessa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston KSV:n historiikissa Maija Anttila ennustaa, ”wow-arkkitehtuurin olevan jatkossa keskeinen tekijä kaupungin vetovoiman kehittäjänä”. Vai niin, sepä mielenkiintoista, kun ilmiö alkaa olla jo muualla haudattu tai suurissa vaikeuksissa kuten Hampurin Hafen Cityssä, eikä itse asiassa itse wow-käsitekään kestä mitään kriittistä tarkastelua.

Alvar Aalto –akatemian johtaja Esa Laaksonen on ehdottanut, että jos Helsingin johtavilla politiikoilla on pakkomielle rakentaa jotain makasiiniterminaalien paikalle kiireesti, olisi parasta kaivaa Armi-rakennuksen valmiit piirustukset esille, ne on tehnyt Turun kirjaston ja Shanghain maailmannäyttelyn Kirnun suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM. Mikä kiire paikasta on tehdä päätöksiä, kun ranta-alueesta käydään juuri suunnittelukilpailua ja selvitystyö Guggenheimistakin on kesken?

Nyt odotan kiltisti luvattua selvitystä, kuten on käsketty, ja otan kantaa vasta, kun selvitys valmistuu ja saan luvan keskustella. Siihen mennessä yritän löytää yhden pätevän määritelmän tai tutkielman käsitteestä wow.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Matti Vuorio

Ei Helsingin parhaalle paikalle saa rakentaa 'valitun kansan' muistomerkkiä !

Käyttäjän matiasriiho kuva
Matias Riiho

Ennenvanhaan puhuttiin kulttuuri-imperialismista, mutta sitähän ei nykyään kai enää ole?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ai tähtäin on vuodessa 2018 ja hinta-arvio 200 miljoonaa euroa? Vaikka aikataulussa pysyttäisiinkin, hinnaksi muodostuu vähintään 300 milliä, enkä ihmettelisi vaikka loppulasku huitelisi yli neljänsadan miljoonan.

Olen kevään ja kesän aikana ihmetellyt Helsingin Sanomien ryhtymistä Guggenheim-hankkeen pää-äänenkannattajaksi. Hesari saa joskus aivan yllättäviä sätkyjä, ja lähtee juoksemaan kuin tuli hännän alla.

Käyttäjän Ellinoora kuva
Elli Noora

Guggenheim on yksi illuminati suku,näistä jotka hallitsee maailman politiikkaa ja finanssi maailmaa.
Heidän tavoitteena on Uusi maailman järjestys, "New world oder" ja saada hallintaansa kaikki maailman luonnonvarat ja ruokatuotanto.

http://maallikkoapuri.blogspot.com/search/label/Ro...

http://www.elitesideeffect.com/titanic.php

http://en.wikipedia.org/wiki/Rothschild_family

Ja Suomineitoa taas rahastetaan ja päättäjät ovat peite silmillään.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No ensin sitä tykkää että hienoa että Paula Holmila auktoriteetillaan uskaltaa avata suunsa ja sanoa sen mitä esim itse ajattelen. Mutta sitten kun katson noita edeltäviä kommentteja ei voi muuta sanoa kuin että tulkoon vaan Guggenheim.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Stella on hyvä ja kertoo, paljonko Helsingin Guggenheim saa maksaa, jos sillä teikätytölle yleensä on mitään merkitystä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuomo, tarkoitin Matti Vuorion ja Elli-Nooran kommentteja. Minäkin vastustan Guggenheimiä koska se on vain branditaidemerkki eikä sellaisena tuo mitään oikeasti luovaa silmiä avaavaa taidetta. Katso myös Arhi Kuittisen Guggenheimpostaus.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kun Guggenheim tulee, Katajanokalle matalana Aallon sokeripalan tilalle, tulee se rakentaa yksityisin varoin aatetta kunnioittaen. Käsittääkseni Amerikan Guggenheim ei noussut yhteiskunnan verovaroin, vaan yksityisellä rahoituksella.
Guggenheim korvatkoon Kiasman, jonka tilalle pieni A Ehrnroothin puistikko.

Käyttäjän paulaholmila kuva
Paula Holmila

Kiitos aktiivisista kommenteista. Suosittelen tutustumista myös Otso Kantokorven kolumniin eilisessä Kultakuumeessa, johon valitettavasti tutustuin vasta omani tehtyäni. Kantokorpi kommentoi Guggenheim-säätiön johtajan haastattelua Hesarissa. HS on ollut varsin aktiivinen Guggenheim-asiassa, ja valitettavasti siellä on haluttu leimata myös kysely ja arvostelu varsin ikävällä tavalla, en tiedä miksi.
http://areena.yle.fi/audio/1315397454642
Voin vahvistaa Kantokorven arvion suomalaisten taiteilijoiden kansainvälisyydestä. Varojensa mukaan he lähtevät Lontooseen, Pariisiin tai Berliiniin usein aivan yksittäisen mielenkiintoisen näyttelyn takia - kuten itsekin teen. Olen kerran käynyt New Yorkissa ainoastaan yhden G:n näyttelyn takia, mutta Venetsian tai Berliinin vetovoimaan G:llä ei ole ollut minulle mitään merkitystä ja vaikka G:n museo on keskellä Berliiniä, eivät sen näyttelyt ole herättäneet mielenkiintoani. Kansainväliset vaikutteet sodan jälkeen ovat tulleet ennen 80-lukua lähinnä Ruotsin kautta mutta sieltäkin no. amerikkalaisen taiteen näyttelyistä, mutta tämä on toinen jutun aihe. Ennen sotia suomalaiset taiteilijat opiskelivat lähinnä Saksassa, Italiassa ja ennen kaikkea Pariisissa, mutta tämäkin olisi toinen jutun aihe.

Seppo Hildén

Kuuleppas Paula, minulla on kolme perustetta, miksi Guggenheim-taidemuseo pitäisi ehdottomasti rakentaa:

Lähetäänkö Paula tärkeysjärjestyksessä?

1) raha; sillä ei ole mitään väliä, paljonko tuollainen pytinki suomalaisille veronmaksajille tulee maksamaan. Parempi vaan mitä kalliimpi, jääpähän niihin käytetyt verorahat suomalaisten omiksi iloiksi. Kreikkaan ollaan laitettu 1,5 miljardia eikä edes pientä ulkohuussia ole sillä summalla heiltä tiedossa. Mutta sehän olikin vaan kallis paskasijoitus.

2) arkkitehtuuri: jos Guggenheimin varjolla saataisiin Helsinkiin edes puoleksikaan niin komea uusi rakennus, mitä Bilbaon vastaava on, niin asia on kannattanut. Vaikka valmiissa rakennuksessa ei olisi sisällä yhtään taulua vaan se pidettäisiin vaikka Helsingin kaupungin työkonevarastona, niin rakennus hieman piristäisi Helsingin aneemista uusien rakennusten julkisivukuvaa.

Helsinkiin ei ole osattu rakentaa kun rumia rakennuksia, pääasiassa neliskulmaisia laatikkorakennuksia. Mannerheimintiellä graniittilaatikko eduskunta, lasilaatikko Sanoma Oy:n rumilus, lasilaatikko musiikkitalo.
Nykytaiteen rakennusta, Kiasmaa, eivät kehdanneet sentään rakentaa laatikoksi, mutta sekin epäonnistui pahasti. Nyt meillä on keskustan parhaimmalla paikalla iso ruosteinen puolikkaan tynnyri mätkäisty maahan. Maalla noita samanlaisia hökötyksiä näkee pienemmässä mittakaavassa jokaisella sorakuopalla.

Ja jos vähän kärjistää tuosta suomalaisten innosta laatikkoarkkitehtuuriin, niin ainoita maailmalla tunnettuja arkkitehtejä on Alvar Aalto juuri siksi, että se tajusi tehdä niihin laatikoihin hieman pyöreitä kulmia.

Saariset on erikseen, ne tajusi lähteä ajoissa jo Amerikkaan suunnittelemaan rakennuksia. Eikä niistäkään tehty laatikoita.

3) huijasin, ei tullut kun kaksi perustetta, mutta eiköhän nekin riittänyt.

Käyttäjän matiasriiho kuva
Matias Riiho

Kaikkien taiteitten joukossa arkkitehtuuri onkin Suomessa ennennäkemättömässä alennustilassa, josta yhtenä todisteena toimikoon Suomen tällähetkellä tärkein rakennuspaikka, Helsingin Töölönlahti. Hiljaisuus asiantilan ympärillä on hämmästyttävä.

Käyttäjän paulaholmila kuva
Paula Holmila

Nyt unohdit Reima Pietilän, joka ei tehnyt suorakulmia, Mäntyniemessäkään ei ole yhtään ja Juha Leiviskän, joka kyllä tekee myös suorakulmia, mutta molemmat ovat minusta hienoja ja arvostettuja maailmallakin. Arkkitehtuurikilpailuhan siitä tulee ja se olisi hienoa, mutta nyt unohdit Seppo, ettemme saa keskustella asiasta ennen kuin ensi vuonna.

Käyttäjän paulaholmila kuva
Paula Holmila

Lehdessä luki tänään, että Suomi voi menettää 400 miljoonaa Euroa Kreikan tukemisesta. Mutta eihän se ole kuin kaksi kertaa Guggenheim!

Toimituksen poiminnat