Guggenheim Jätkäsaareen?

Helsinkiin, Katajanokan rantaan, tulee kuulemma Guggenheimin taidemuseo vuonna 2018, ja se maksaa n. 200 miljoonaa euroa, ja se on wow-arkkitehtuuria. Näin on kerrottu. Helsingin kaupunki maksaa parhaillaan Guggenheimille parin miljoonan selvitystyötä siitä, millainen museo Helsinkiin tarvittaisiin ja mihin se tulisi. Keskustelun aika on vasta ensi vuonna, sitten kun selvitystyö on valmis, näin meille kansalaisille on teroitettu.

Olen hämmentynyt. Olen kiltisti ja kantaa muodostamatta odottanut selvitystyöryhmän työn tuloksia voidakseni keskustella, kun saan siihen luvan, siis ensi vuonna. Mutta sitten kuuluukin, että museon paikka on jo päätetty, että risteilyalusten asiakkaat ovat Guggenheimille tärkeä yleisöpohja, ja että tämän merkittävän amerikkalaisen hankkeen saamiseksi Suomeen on raivattava tieltä pois muita kulttuurihankkeita kuten keskustakirjasto, (jonka piti olla valmis itsenäisyyden juhlavuonna 2017).

Ilmeisesti myös Helsingin kaupungin taidemuseo lopetetaan tarpeettomana, koska voimme yhtä kaikki seurata maamme taiteessa tapahtuvia muutoksia jo ennakoivasti tutustumalla amerikkalaiseen taiteeseen, ja Guggenheim ratkaisee myös Suomen rakennustaiteen museon ja Design-museon tilaongelmat, ja hautaa lopullisesti näiden yhteiset tilahankkeet jne. Ja onhan meillä Kiasma, joka tosin ei tosin esittele eikä tutki kovin paljon kotimaista vaan enimmäkseen amerikkalaista nykytaidetta. Ja sitä paitsi Kiasma voi kuulemma menettää kävijöitä, jos tulee Guggenheimin taidemuseo Töölönlahdelle, ja risteilyturistit eivät jaksa kävellä Töölönlahdelle asti.

Juuri avattu Musiikkitalo maksoi 166 miljoonaa euroa, maksajina valtio, YLE ja kaupunki. Mikä itku ja parku näistä miljoonista on ollutkaan, vaikka kustannukset on jaettu monen maksajan kesken ja talossa hoidellaan yhden yliopiston ja kahden sinfoniaorkesterin tilatarpeita. Yht´äkkiä Helsingin kaupunki vetäiseekin hihastaan 200 miljoonaa euroa amerikkalaisen ”brändin” ostamiseksi tänne. Ehkä saamme tietää ensi vuonna, mistä nämä rahat löytyvät nyt niin helposti.

Keväällä kaksi tunnettua journalistia oli saanut ilmeisesti sisäpiiritietoa, että kulttuurieliitti vastustaa hanketta silkkaa amerikkalaisvastaisuuttaan ja koska ovat kateellisia omaa museotaan hautaavan johtajan miellyttävästä olemuksesta.

Kulttuurieliitti ja me muut kulttuuri-ihmiset tietenkin hämmästyimme, koska odottelimme raporttia muodostaaksemme mielipiteemme ja saadaksemme avata suumme.

On mukavaa oppia uusia asioita, ja tieto siitä, että risteilyalusten väki käy näyttelyissä on minulle aivan uusi. Eikö siinä tapauksessa kannattaisi harkita Guggenheimille paikaksi Jätkäsaarta, koska siellä vasta käykin risteilymatkustajia eikä siellä ole paljon mitään nähtävää?

Vierekkäin olevat museot muuten toimivat vähän samoin kuin marketit eli tukevat toisiaan. Käytyään tutustumassa yhden museon valikoimaan, monet menevät saman tien toiseenkin. Sitä kutsutaan näyttelykierrokseksi ja se on kulttuurieliitin ja meidän muiden kulttuuri-ihmisten yleinen liikuntamuoto. Ja mitä brändeihin tulee, niin Helsingin kaupungin taidemuseolla on ollut Suomen taiteen kehityksessä niin tärkeä rooli jo ennen Kiasmaa ja Emmaa, ja niiden jälkeenkin, ettei sitä ehkä korvaa jokin kansainvälinen brändi, mutta tulevassa selvitystyössä ehkä osoitetaan aukottomasti kaupungin oman museon tarpeettomuus ja kerrotaan, minne museon kansallisesti merkittävät kokoelmat joutuvat vai kärrätäänkö ne ehkä New Yorkiin.

Uudessa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston KSV:n historiikissa Maija Anttila ennustaa, ”wow-arkkitehtuurin olevan jatkossa keskeinen tekijä kaupungin vetovoiman kehittäjänä”. Vai niin, sepä mielenkiintoista, kun ilmiö alkaa olla jo muualla haudattu tai suurissa vaikeuksissa kuten Hampurin Hafen Cityssä, eikä itse asiassa itse wow-käsitekään kestä mitään kriittistä tarkastelua.

Alvar Aalto –akatemian johtaja Esa Laaksonen on ehdottanut, että jos Helsingin johtavilla politiikoilla on pakkomielle rakentaa jotain makasiiniterminaalien paikalle kiireesti, olisi parasta kaivaa Armi-rakennuksen valmiit piirustukset esille, ne on tehnyt Turun kirjaston ja Shanghain maailmannäyttelyn Kirnun suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM. Mikä kiire paikasta on tehdä päätöksiä, kun ranta-alueesta käydään juuri suunnittelukilpailua ja selvitystyö Guggenheimistakin on kesken?

Nyt odotan kiltisti luvattua selvitystä, kuten on käsketty, ja otan kantaa vasta, kun selvitys valmistuu ja saan luvan keskustella. Siihen mennessä yritän löytää yhden pätevän määritelmän tai tutkielman käsitteestä wow.