*

Paula Holmila

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Mitä tapahtuu Töölönlahdella?

Helsingin Musiikkitalon valmistuttua Töölönlahden Mannerheimintien puoleinen osa alkaa olla valmis. Musiikkitaloa on 12 vuotta suunniteltu tietämättä, mitä Töölönlahden radanpuoleiselle osalle tapahtuu. Ideat pursuavat ja suunnitelmat lentelevät. Aluetta käsitellään useimmiten yksittäisten esimerkkien valossa, mutta kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Töölönlahtea rakennetaan nyt talo talolta reunoilta käsin. 

Suunnitelmat ja ideat tulevat ja menevät kuten tanssipaviljonki, joka jäi toteuttamatta. Sanoma-konsernilla oli jossain vaiheessa varaus lisärakentamiseen, mutta siitä luovuttiin. Satamaradan poistumista saatiin odottaa pitkään, ja keskustunnelinkin piti jossain vaiheessa vaikuttaa alueeseen. Makasiinien vuoden 2006 tulipalosta säästynyt osa on suojeltu, mutta purettaneen.

Aina kun jokin uusi kulttuurirakennus on esillä, sitä ehdotetaan Töölönlahdelle: keskustakirjastoa, Aalto-yliopistoa, taideyliopistoa ja Guggenheimin taidemuseota. Nyt joitakin niistä halutaan mahduttaa maanalaiseen monitoimitaloon. Kaikki esillä olleet kulttuurirakennukset eivät varmasti mahdu monitoimitaloon. Monitoimitalo onkin vasta asemakaavassa oleva mahdollisuus, ja mm. Aalto-yliopistosta riippuu, toteutuuko se. Päätöksen yliopiston paikasta pitäisi tulla lähiviikkoina. Pisimpään on suunniteltu keskustakirjastoa, jolle varattu tontti on Sanomatalon pohjoispuolella. Siitä on jo olemassa hankesuunnitelma, ja sen pitäisi valmistua 2017, mutta nykyisessä sekamelskassa olen alkanut pelätä, että keskustakirjastokin haudataan jossain vaiheessa.

Jos minulta kysyttäisiin, niin pitäisin keskustakirjastoa kaikista tärkeimpänä ja kiireellisimpänä hankkeena. 

Makasiinien jäännöksien purkaminen näyttää varmalta ja yksinään nököttävän ainoan makasiinin kohdalle tulisi ehkä monitoimitalon maanpäällisiä osia. Makasiinit eivät enää hetkauta ketään, mutta vielä kymmenen vuotta sitten niiden säilyttämisestä käyty kamppailu oli vähällä lopettaa Musiikkitalon suunnittelun. Suojelupäätös purettaneen, jos monitoimitalosta saadaan aikaan päätös. Kaupungin keskustan on jo sata vuotta tiedetty laajentuvan Töölönlahdelle, mutta kokonaissuunnitelmaa alueelle ei ole saatu, vaikka useita kilpailuja on järjestetty, ja monet merkittävät arkkitehdit ovat panneet lusikkansa soppaan.

Vuoden 1986 suuri Kamppi-Töölönlahti- kilpailu jäi tuloksettomaksi, ensimmäinen palkinto jaettiin kolmen ehdotuksen kesken, eikä mitään niistä lähdetty toteuttamaan. Rakentaminen alkoi Kiasmasta ja Sanoma-talosta 1990-luvun lopussa. Viimeksi on saatu tietää, että Etera rakentaa alueelle kolmen toimistotalon kompleksin, joista kahdesta on tulossa syksyllä ratkeava arkkitehtuurikilpailu.

Almamedian käyttöön tulevasta toimistotalosta on jo kilpailtu, ja sen suunnittelee Turun kirjaston ja Shanghain maailmannäyttelyn paviljongin tekijät, arkkitehtitoimisto JKMM. Talon yhteyteen tulee myös nelisenkymmentä asuntoa. Rakennustyöt on jo aloitettu, ja talon pitäisi valmistua 2012.

UPM:n pääkonttorin rakentaminen alkanee seuraavaksi, ja sitä suunnittelee Pekka Helinin arkkitehtitoimisto, joka on tehnyt mm. Pikkuparlamentin lähistölle. Tavoite olisi saada rakennus valmiiksi 2013, mutta aikataulussa on vielä epäselvyyttä.

Ensi kesänä pitäisi valmistua uusi kävely- ja pyöräily-yhteys Töölönlahdelta Ruoholahteen entiseen ratakuiluun. Se on nimetty Baanaksi. Toimistotalojen viereen tulevan kadun nimi on Alvar Aallon katu. Lisäksi alueelle tulee useita puistoja ja idea puistoja jäsentävistä vesiaiheista ja kanavasta, joka kulkisi suurin piirtein Kiasmalta Töölönlahdelle, on edelleen mukana suunnitelmissa.

Töölönlahdella kiteytyy ajatus, että kaupunkisuunnittelu on pitkä prosessi.

Toteutumattomatkaan suunnitelmat eivät välttämättä ole turhia. Jopa Eliel Saarisen ja Bertel Jungin ajoista on jäänyt jotain nykytilanteeseen, Alvar Aallosta puhumattakaan. Vanhojen maestrojen suunnitelmissa ennakoitiin, että liikenteen ja liikerakentamisen painopiste tulee Pasilaan, ja näinhän käy. Aallon visioissa oli ajatus kulttuurirakennuksista Töölönlahdelle, ja niitä siellä nyt on. Onneksi sentään Töölönlahtea ei täytetty kuten Kluuvinlahti, vaikka monet sitä ehdottivat aikanaan. Uudet vesiaiheet tavallaan palauttavat osan Kluuvinlahdesta alueelle.

Näin Töölönlahti säilyttää myös monisatavuotisen roolinsa kaupunkilaisten vapaa-ajanvietto- ja virkistysalueena. Mutta katsotaan kymmenen vuoden päästä, vieläkö soutaminen ja huopaaminen jatkuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Esimerkiksi Baanan hyväksikäyttö voisi olla yksi keino vähentää Helsingin päärautatieaseman paineita, jos kaikkia mahdollisia Pisaran vaihtoehtoja selviteltäisiin avoimesti (kts. 5.7.2010 annetun lausunnon sivut 4 ja 5).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Heikki Kastemaa

Erinomainen artikkeli, joka on varsinaista tiedonvälitystä oikeaan malliin. Töölönlahden tilanteestahan kaikki ovat kuullet jotain, mutta kukaan ei tiedä, tai muista kokonaisuutta. Aihe on niin monimutkainen, että noita laajempia kuvioita kuten Pisara ja yksityiskohtiakin voi lisätä besserwisseröimällä miten haluaa. Mutta tämä on neutraali, näkemyksellinen ja vankkaan tietoon perustuva selvitys.

Töölönlahden pirstaleisen tilanteen seuraaminen vastedes vaatisi ainakin yhden osakokopäivätoimisen toimittajan, muun muassa siitä syystä, että kolmella valtamedialla (Sanoma, Yle ja Alma) on intressit pelissä. Tästä aiheesta ja jutusta voi huomata, miten neutraalisuus on valttia viestinnässä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kiasma maan tasalle ja tilalle Ehnroothin puisto puineen. Sanomatalo tyylikkäänä pysyköön sijallaan.
Katajanokalla Aallon luomus purkuun, ja tilalle Guggenheimin museo kirkkoa peittämättä.
Aallosta noin yleensä: Rakennelmissaan on unohtanut akustiikan rapautuvasta ulkosivumarmorista huolehtiessaan. Paras Aallon luomus on Erottajan WC, onnistuneesti maan alle sijoitettuna.

Käyttäjän niklas kuva
Niklas Laine

Töölönlahti itse on aika huonossa kunnossa. Tätä vauhtia se kasvaa umpeen ennen kuin siellä on yhtäkään kulttuuritaloa.

Markus Lehtipuu

Kaikki julkiseen rahoitukseen perustuvat rakennukset lisäävät vain Suomen/Helsingin velkaantumista, eli ei hyvä.

Yksityisten yritysten rakennushankkeet puolestaan haiskahtavat korruptiolta.

New Yorkissa tiedostetaan, että Central Park on pelastanut kaupunkilaiset hulluudelta.

Mitäs jos annetaan Töölönlahden olla. Tehdään siitä siis virallisestikin puisto. Kansalle paikka oleskella luonnon keskellä. Kun nykyiselläänkin helsinkiläisillä näyttää viiraavan, välillä pahastikin.

Avoimen, puistomaisen tilan rakentaminen täyteen vie kansalaisilta ison osan vapauden tunnetta.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Henkilökohtaisesti en näe tarvetta Keskustakirjastolle. Ensinnäkin nykyinen tiheä lähikirjastojen verkoston palvelee kuntalaisia kävelymatkan päässä - kirjastoon ei ole suotavaa matkustaa pitkiä matkoja. Toiseksi pelkään, että yhden suuren Keskustakirjaston ylläpitokustannukset otetaan pitkällä aikavälillä pienten lähikirjastojen selkänahasta.

Sen sijaan Töölönlahdelle voitaisiin ideoida jotakin sellaista mikä rasittaa vähemmän kuntalaisten taloutta, mutta tarjoaisi silti jotain uutta ja ainutlaatuista. Ehkäpä jonkinlainen wow-arkkitehtuurilla rakennettu maamerkki joka toimisi Helsingin näyteikkunana.

Käyttäjän paulaholmila kuva
Paula Holmila

Joku kysyi parkkeerauksesta. Finlandia-talon ja Musiikkitalon tarpeisiin on rakenteilla parkkitalo. Tiedot siitä löytyvät Finlandia-puistolinkistä, joka jutussa.

Toimituksen poiminnat