*

Paula Holmila

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Junalla myöhästyy varmasti

Raideliikenteen kehittäminen on ollut poliitikkojen puheissa keskeisellä sijalla ilmastotalkoissa. Uusia ratoja suunnitellaan, ja raideliikenteen uskotaan helpottavan varsinkin pääkaupunkiseutua liikenneongelmissaan. Mutta pendelöijät eivät taida lopettaa yksityisautoilua ja siirtyä junan käyttöön ennen kuin junat lakkaavat myöhästelemästä ja hinnoittelu muuttuu kohtuullisemmaksi.

Perjantai 13. päivä oli naapurilleni erityisen vaikea. Hän oli ajatellut lähteä työpaikaltaan Helsingistä ajoissa ehtiäkseen hoitaa kiireellisiä asioita kotona Raaseporissa. Helsingistä palaava juna pysähtyi Kirkkonummella, ja naapurini työmatkasta tuli normaalin kahden tunnin sijaan nelituntinen.

Asemalla seisoi satoja tietämättömiä ihmisiä, eikä paikalla ollut lipunmyyjäkään tiennyt, mistä matkan katkeaminen tällä kertaa johtui. Ehdimme jo järjestää naapurille yksityiskuljetusta, ennen kuin VR:n tilaamat bussit tulivat. Puu oli kaatunut raiteille. Tuuli, sade, myrsky, kylmyys, lehdet raiteilla ynnä muut sääolosuhteet ilmoitetaan syyksi jatkuville myöhästelyille ja katkoille.

Itselläni on 96 kilometrin työmatka Helsinkiin yhteen suuntaan, ja ajan sen yleensä pienellä diesel-autollani, joka kuluttaa vain 3-4 litraa sadalla kilometrillä. Maaliskuun työkiireissä ostin itselleni työaikaa ottamalla muutaman kerran junan Karjaalta, jonne on kotoani 20 kilometriä.

Auto on täällä maalla pakollinen, koska bussit kulkevat harvoin eivätkä osu ainakaan toimittajan aikatauluihin. Lähin kauppa on seitsemän kilometrin päässä.

Juna ei ollut kertaakaan ajoissa, olin vähällä joutua maksamaan ”peruuttamattoman” lääkäriajan junan myöhästymisen takia, samaten myöhästyin tärkeistä palavereista Helsingin keskustassa, mistä oli sekä ammatillista haittaa että nöyryytystä, kun posket punaisina sai selitellä myöhästymistään.
Naapuri käy joka päivä Helsingin keskustassa töissä junalla. Hänellä on liukuva työaika, ja junien myöhästely on tänä vuonna aiheuttanut hänelle jatkuvaa työaikavelkaa.

Tavallisimmin juna pysähtyy Pasilaan odottamaan tuloraidetta, odotusta kestää viidestä minuutista tuntiin, eikä odotusaikaa koskaan kerrota matkustajille, jotka voisivat ehtiä tunnissa raitiovaunulla tai busseilla työpaikoilleen. Pahimman ryöpyn matkustajien tyytymättömyydestä saavat kokea konduktööriparat.

Meille satunnaisesti junaa käyttäville edestakainen matka Karjaalta Helsinkiin maksaa pendolinolla 46 euroa, intercity-junalla 35 euroa ja lähijunalla 22 euroa.

Haluaisin käyttää junaa monestakin syystä: se olisi järkevämpää luonnonsuojelullisesti, vähentäisin yksityisautoilua, saisin kaksi tuntia rauhallista työaikaa autossa jännittämisen sijaan, eikä tarvitsisi etsiä pysäköintipaikkaa.

Mutta junaan ei voi luottaa, ja VR:n hinnoittelu on kohtuutonta. Lähijunia Karjaalta kulkee vain muutama. Luulen, että työmatkalaisten puolesta pendolinot voisivat rauhassa huristella Karjaan aseman ohitse, jos ne korvattaisiin kohtuuhintaisilla, aikataulussa pysyvillä lähijunilla.

Edullisen joukkoliikenteen kehittäminen olisi yhteiskunnallisesti välttämätöntä yksityisautoilun vähentämiseksi. Poliitikot puhuvat raideliikenteen lisäämisestä, mikä olisi järkevää, mutta se ei auta, ellei Valtion Rautateitä saada kuntoon.

Onko edullisen joukkoliikenteen kehittäminen ja yksityistalouden kannattavuuden tavoittelu edes mahdollinen yhtälö?



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pieni edistysaskel olisi, etteivät päättäjät kohtelisi VR:ää kuin tabua. On se nimittäin kumma, kun yksityisten junayhtiöiden Britanniassa edes asemien aukioloaikoja ei saa yksipuolisesti muuttaa ja meillä vain levitellään käsiä VR:n tehdessä mitä haluaa.

http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj041.htm

Vielä edistyksellisempää olisi toki suhtautua ennakkoluulottomasti usean henkilöjunaoperaattorin järjestelmään.

http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-...

http://www.rautatiematkustajat.fi/Vaalisivumme.htm
http://www.rautatiematkustajat.fi/Tamperekanta.pdf
http://www.rautatiematkustajat.fi/Kanta_liikennepo...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Myöhästymisten syy on selvä: Sääolosuhteet.

Alkuvuoden, aina juhannukseen asti, myöhästymisiä aiheuttaa vaihteiden jäätyminen, juhannuksesta uuteen vuoteen taas kiskoille kertynyt lumi.

Turha siitä on VR:a syyttää, tai ylipäätään sitä, että valtion laitos yhtiöitettiin ja irroitettiin valvonnasta.

Virva Wahto

Kuljin vuodesta 2001 junalla ensin Hämeenlinnasta Tampereelle ja sitten vaihdoin suuntaa Helsinkiin. Matkapäiviä tuli useita satoja, joten voin hyvin yhtyä kirjoittajan kommentteihin.

Vielä vuosituhannen alussa homma oli vielä jotenkin hallussa, mutta 2 vuotta sitten minun oli pakko vaihtaa omaan autoon, sillä minulla tuli (joustavasta työajasta huolimatta) lähes päivittäisistä myöhästymisistä niin paljon hankaluuksia. Jatkuva lippujen hintojen nosto ei myöskään houkutellut jatkamaan VR:n asiakkaana, kun samalla palvelu ja täsmällisyys jatkoivat laskuaan.

Koskaan syy (jos sen harvoin sai edes tietoonsa) ei ollut VR:ssä vaan milloin ratavarkoston huono kunnossa tai sääolosuhteissa. Pahinta oli tiedottaminen tai sen puute. Tähän on ilmeisesti tullut parannusta, mutta VR:n toistuva ihmisten arvokkaan ajan tuhlaaminen asemilla tai junissa odotteluun ärsytti itseäni tavattomasti. Olisin voinut tehdä vaihtoehtoisia jarjestelyjä, jos rehellisesti olisi tilanne kerrottu.

Autoilijana olen aina ajoissa, säästä huolimatta. Ainoa jota junamatkailusta kaipaan on vapaat kädet.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pitää myös paikkansa, että ratarahoitus on meillä alhaisella tasolla.

http://www.rautl.fi/ajankohtaista/?a=show&id=418

Jos asiaan saadaan parannusta, on toisaalta sitten mietittävä miten niitä rahoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

http://bremer.blogit.fi/paakirjoitus-42011/
http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011...
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Jouko Koskinen

Niinpä; Nysse tulee mutta jatkaa pitäisi Jossella. JOSSAIN mättää.

Olisikohan vika rakenteissa. Yliraskas kalusto ja yliraskas byroo.
Varmaan vaikea sovittaa yhteen 2 - 3 sataa kiitävä pikajuna ja alle
satasta kulkeva keräilylikenne. Siperian talvessakin junnat kulkee,
kasvishuonesuomi ei voi olla tekninen ongelma.

Jos minulta kysyttäisiin, ehdottaisin siirtymistä nykyaikaan:
Pidemmät matkat SMT - junalla tai lentäen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Shanghai_Maglev_Train

Alle 100 km nykyisillä raiteilla kevyellä kalustolla automaatisella KUTSU -periatteela.
Raskaalle tavaraliikenteelle omat väylänsä.

Sähköautoile ilmainen lataus ja tukea akunvaihtoasemien investointeihin.

Käyttäjän riikkayrttiaho kuva
Riikka Yrttiaho

Näinpä.

Uskoakseni iso osansa ongelmissa on se, että kaikki asiaan vaikuttavat tahot toimivat omissa firmoissaan eli kaikki on ulkoistettu. VR ei vastaa lähiliikenteen ongelmista ja toisinpäin, Liikennevirasto levittelee käsiään. Kaikki siirtelevät vastuuta eikä asiakkaille lopulta ole selvää, kuka mistäkin vastaa.

En pysty käsittämään miten Suomessa, korkean teknologisen osaamisen maassa, junaliikenteen toimivuus tuntuu olevan täysin mahdoton asia. Matkustin junalla Venäjän halki viime vuonna ja junat olivat minuutilleen aikataulussa huolimatta roudasta, sateesta, tuulesta tai millä ikinä VR nyt perusteelekin jatkuvaa myöhästelyä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuossapa on hiukan vuodatusta “naapuriyhdistyksen” sivuilta; toisessa on lueteltu aika paljon ongelmakohtia.

http://www.oiko.phnet.fi/artikkelit/20110202_Selit...
http://www.oiko.phnet.fi/artikkelit/20100125-ESS-V...

En ainakaan minä ymmärrä, miksi tuollaisten ongelmien luetteloiminen ja vastuunjako niistä olisi ylitsepääsemätön tehtävä yhteiskunnallemme. Vaikka ei kepin käyttö aina ole parasta mahdollista politiikkaa, saattaisi kuitenkin motivoida ajamaan junia aikataulussa, jos myöhästymiset johtavat korvausvelvollisuuteen (matkustajillekin).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Jouko Koskinen

Justiinsa nii . . . Ehkä vika onkin matkustajissa - käytän junaa harvoin ja
olenkin vain kerran joutunut vakavasti uhatuksi. Tai en tiedä miten vakavasti
- reilunkokoista lääkeruiskupiikkiä vai tarjottiin kylkeen satttumalta kohdalle osuessani.

Mitä olen kuullut kertomuksia työkseen (vuorotöihinsä ja takaisin) kulkijoilta, ei matkustajien
enemmistöllä iltaisin liikene kiinnostuta aikatauluihin. Aggressio kohdistuu aivan muualle.
Örisevien sekakäyttjien jokaisesta ruumiinaukosta valuvien tuotosten väistely on liikaa useille.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

1970 -luvulla kuljin säännöllisesti päärataa lähes Tampereelle enkä muista myöhästyneeni paitsi omasta syystäni junasta.

Kun julkinen rakenne pilkotaan toisiksi julkiksi rakenteiksi joiden tulisi toimia yhteistyössä on lopputulos karmea. Toimivat vaihtoehdot ovat joko aito totalitarismi Lokakuun rautateiden tapaan tai aito palveleva markkinatarjonta mitä rautateille on hankala järjestää koska liikennejärjestelmä muodostaa orgaanisen kokonaisuuden jolla ei ole aidosti kilpailevaa vaihtoehtoa.

Ehkä pilkkomisen sijaan olisi kannattanut valita osajärjestelmien hoidon kilpailutus.

siviili tarkkailija

Suomessa on ollut keskustapuolueen liikenneministeri (4 vuotta) , jonka oman viraston vastuualueseen kuului matkustajatiedotus. Tämä ministeri siis vaati ulkopuolisen liikennöitsijän, VR:n vastaamaan oman LII-KEN-NE-VI-RAS-TON-SA toimista. Mutta eipä tämä vielä ole suurin ministerin havainnoista. Kolmen liikenneministerivuotensa jälkeen ministeri sai tietää että rautateillä on asetinlaite. Sillä on jotain tekemistä junien kulun kanssa. Muuta liikenneministeri ei sitten tiennytkään eikä halunnut tietää.

Vehviläinen ei ole maailman ainoa eikä ensimmäinen lahjaton tolvana. Valitettavasti hän sattui olemaan liikenneministeri ja Suomessa tätä elintärkeää virkaa ei täytetä lahjakkuuden vaan poliittisen soveltuvuuden perusteella. Kokonaisen raidekuljetusjärjestelmän vikoja pitää siis ymmärtää läpimädän johdon kautta suodattuvina seurauksina.

Valtio-omistaja on latonut liikennöinnistä vastaavalle yhtiölle rajut tuottovaatimukset. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä että lahjakkaan ja kokonaisuutta hyvin pyörittäneen johdon tilalle on tullut tylyä kulujen karsintaa. Missään ei ole yhtään marginaalia. Jokainen sentti, jokainen henkilötunti ja resurssi on höylätty olemattomiin. Kaikki ulkoistettava on ulkoistettu ja ulkoistetaan koska tämä on lainsäätäjän tahto. Eli kansanedustajat ovat kokoomuksessa, sdp:ssä ja kepussa halunneet näin. Hankinta- ja kilpailulaki vaativat laadun laskua. Että näillä kansanedustajilla olisi rahaa vaikkapa kehitysyhteistyöhön ja muuhun mukavaan puuhasteluun.

VR vastaa vain junakalustosta ja sen miehityksestä. Se on tehnyt omistajalle eli valtiolle isomman kasan rahaa kuin ennen seurauksella että niin henkilöstön kuin koko järjestelmän kestokyky on ylitetty monelta osin. Yhtiön työtätekevä kokenut henkilöstö on jo irtisanutunut laajassa mitassa mikä on johtanut yrityksen talousjohdon lopettamaan henkilöstön koulutukset ja siirtymään kevyempiin ja kouluttamattomiin työsuhteisiin. Laitteiston huoltoa on kirjaimellisesti laiminlyöty ja mitään kuljettamiseen liittyviä sääntöjä ei edes noudateta.

Kun suomeen sorvataan sateenkaarihallitus, liikenneministeriksi nimitetään joku pääministerin persettä nuoleva tollo, joka yhtäällä puhuu kauniisti raideliikenteestä mutta kun pitää rahoja laskea, ei kiinnostu mistään muusta kuin valtiolle tilitettävästä tulosta. Nämä ministerit ja ministeriövirkamiehet on niin nähty. Rautatieosaaminen vaatii oman ministerin joka oikeasti ja kokonaisvaltaisesti osaa hallinnoida ja säättää omistajan toiveet olemassaolevien vaatimusten ja rajoitusten mukaan. Mutta tähän ei suomessa ole poliittista tahtoa eikä kykyä. Siksi joudumme kuuntelemaan ja ministeri joutuu kuuntelemaan paskapuhetta kunnes päästään asiaan joka on rahan tilittäminen valtiolle. Ja siinä valtio ei jousta tippaakaan.

Koittakaa nyt hyvät ilmastosontaa lapioivat ihmiset uskoa että käytännössä mikään vihreä tai sellaiseksi mainostettu asia ei toimi. Junalla ei pidä kulkea sen takia että on vihreä tai että tuntisi vastuuta luonnosta. Junalla kannattaa kulkea jos asuu oikean matkan päässä asemasta. Suomessa ei ole rakennettu raiteita asutuskeskusten lähelle edes pääkaupunkiseudulla. Tämä kuvaa hyvin koko keskustalaista liikennepolitiikkaa. Kyseessä on pelkkä rahanpumppaus kuoleviin tai kannattamattomiin rakennusprojekteihin joiden ainoa yhteinen nimittäjä on keskustaa lähellä oleva rakennusurakoitsija.

Jos haluatte aikuisten oikeasti raideliikenteen asiantuntijan mielipiteen ja näkemyksen, ottakaa yhteyttä James Hirvisaareen.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kysymys ei ole keskustalaisesta raideliikennepolitiikasta vaan olemassaolevan rataverkon mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä. Tämän päälle on mietittävä miten mahdollinen ratarahoituksen tasokorotus käytetään uusien ratahankkeiden ja vanhan rataverkon välillä.

http://www.rautatiematkustajat.fi/kilptied.pdf

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Mielelläni muuten harrastaisin ajatustenvaihtoa asiasta edustaja Hirvisaaren kanssa.

http://jameshirvisaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Jouni Jokela

Euromix-Strom 520 g CO2/kWh (sähköntuotannon keskimääräinen CO2-päästö)

Juna kuluttaa 0,14 kWh/hlö-km
520 x 0,14 = 72,8 g CO2/km

3 litraa/100 km kuluttava diesel auto 78,6 g CO2/km
(1 litra Dieseliä =2,62 kg CO2, 3x2620/100=78,6)

Kivihiilisähkö, jota ensimmäisenä vähennetään tuottaa 1078 g Co2 /kWh
1078 x 0,14 = 150,9 g CO2/km

150,9 x 100 /2620 = 5,76 Litraa dieseliä, jonka voi käyttää vaikka ajamalla 100 km useimmilla uusilla autoilla.

YKSIN.

Käyttäjän paulaholmila kuva
Paula Holmila

Kiitos hyvistä kommenteista. Olen tänään saanut niin paljon lisätietoja sattumuksista ja tapahtumista junamatkalla, että voisin kesäkuussa kirjoittaa Junalla myöhästyy varmasti osan 2.

Jouko Koskinen

Sähköjunan kulutus ei suuria heilahda oli siinä matkustajia tai ei.
Jarruenergiastakin tulee talteen likimain puolet. Lämmitys talvella
nostaa jonkinverran. Vastuuntuntoiset poliitikot suosisivat ydinsähköä
mutta kun fissiilien riittävyys on niin kovin rajallinen.
Vain mutamia miljardeja vuosia.

Käyttäjän Masa kuva
Masa Nieminen

Pelkän otsikon lukeneena, kommentteja lukematta ja pääradan varressa asuvana junanakäyttäjänä olen samaa mieltä otsikon laatijan kanssa.

Touko Apajalahti

Hintaan vaikuttavista tekijöistä yksi on se, että VR (palveluvelvoitteestaan johtuen?) tukee kannattamattomia reittejä sisäisesti. Eli kannattavien reittien matkustajat joutuvat lippujen hinnoissa maksamaan kannattamattomien reittien matkustajienkin hintaa. Tämä on piilotettua aluepolitiikkaa, jonka maksajina ovat ne, jotka muutenkin jo valitsevat fiksun vaihtoehdon, eli junan. Tästä velvoitteesta pitäisi luopua ja valtion maksaa sitten suoraan kannattamattomien reittien ylläpito, jos se poliittisista syistä katsotaan tarpeelliseksi.

Käyttäjän riikkayrttiaho kuva
Riikka Yrttiaho

Minusta on ihan perusteltua pitää mahdollisimman suuri osa Suomesta raideliikenteen piirissä. Luotettava ja kattava raideliikenne tuo vaihtoehdon yksityisautoilulle varsinkin pitkillä matkoilla. Suomessa on paljon vähän käytettyä rataverkkoa jota voitaisiin hyödyntää paljon enemmän ja vetovoimaisemmin. Pitäisikö "kannattamattomat" reitit lopettaa ja laittaa ihmiset autoilemaan? Rataverkon pitää palvella myös niitä, jotka eivät asu Ruuhka-Suomessa.

Jouko Koskinen

No joo - Krunikasta nähden se on niin perin yksinkertaista. Lapset menee
kouluunsa yleisillä kunhan kerran on mukana näyttämässä reitin. Kävelymatka
Ooperalle puolessa tunnissa. Allegro vie lähimpään kaupunkiin parissa tunnisa.
Puolenkymmetä huippulukiota - senkun valitsee vaan. Minkä tahansa
alan korkeakouluun - asut vaan himassa. Lentoasemalta Oxfordiin välilaskutta satasella.

Kehä Ykkösen takaa aukeaa loputon erämaa jossa auto on pakollinen varuste.
Tällä Vihreät/RKP -talouspolitiikalla ei kyllä vedetä kiskoja joka mökin rappusille.
Eikä muuten ajella sieltä korvesta ulos millään vehkeellä. Paitsi muuttoautolla.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

On totta, että rataverkolla on käyttämätöntäkin potentiaalia, jolloin voi taas kysyä miksi ei joku muu saisi kokeilla jos yhtä operaattoria ei kiinnosta.

http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns-Kon-Ol201A.pdf

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuosta ristisubventiosta on hyvin vaikea saada selvää. Aiemminhan oli olemassa vain omalla riskillä ajettuja junia sekä ostoliikenneyhteyksiä. Vasta tuoreimman yksinoikeussopimuksen mukainen uutuus on ainakin virallisesti velvoitejunien kategoria.

http://www.rautatiematkustajat.fi/VR_osto.pdf

Olemme yrittäneet saada ostoliikennejunien tietoja julkiseksi ja KHO onkin todennut LVM:n salauspäätöksen perusteluiltaan lainvastaiseksi. Uutta päätöstä ministeriö ei ole vielä saanut aikaiseksi, vaikka julkisuuslainsäädännöstä voisi saada käsityksen, että sellainen oin tehtävä kuukauden sisällä.

http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pendolinot eivät myöhästele, kun muutamme nimen Mussolinoksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Suomen Liikenneliitto SuLi ry on eilen laatinut omat toiveensa tulevalle hallituskaudelle.

Henkilöjunaliikenteestä todetaan muun muassa:

“Henkilöjunaliikenteessä tavoitteeksi asetettava mahdollisimman laaja-alaiset junayhteydet. Tätä varten voidaan voittoa tavoittelevasta VR:stä eriyttää oma itsenäinen valtion omistama ostoliikennettä harjoittava osakeyhtiö, jolla ei ole voittotavoitetta (joskin se olisi toisaalta sallittu). Tällä yhtiöllä olisi oikeus harjoittaa myös sellaista henkilöjunaliikennettä jota nykyinen VR ei nyt liikennöi. Mikäli laajempaa palvelua tarjoavaa valtion ostoliikenneyhtiötä ei saada, on rataverkon käyttö sallittava muillekin toimilupaehdot täyttäville henkilöjunaliikenneyrityksille mahdollisimman pikaisesti.”

VR:n pilkkomisellakin olisi siis mahdollisuus saada aikaiseksi sentään kaksi operaattoria, joilta junia kaipaavat voivat sitten käydä saamassa vastauksen ei onnistu ;-). Toisaalta valtio-omistuksen autuuteen uskovillakaan ei pitäisi olla syitä vastustaa tällaista kehitystä.

Pisara-radasta taas lausutaan muun muassa:

“VR:n selvityksissä on todettu Helsingin pääratapihan kapasiteetin loppuvan. Kapasiteetin puutteen aiheuttaa pääasiassa pääkaupunkiseudun kasvanut lähijunaliikenne. Silti VR suorittaa edelleen Helsingin asemalla lähijunien kokoonpanojen vaihto- ja järjestelytyöt, siirtää kalustoa raiteilta toisille ja seisottaa junia Helsingissä jopa tunteja.

Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa (23.2.11), että VR itse voisi käyttää ratapihaa tehokkaammin, mutta se aiheuttaisi yhtiölle lisäkustannuksia. Arviomme mukaan VR:lle vuosittain aiheutuvat kustannukset olisivat joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa, maksimissaan miljoonan. Lähiliikenteen vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat noin 40 milj. euroa. Pisara-radan tuore hinta-arvio on lähes miljardi euroa. Omistajaohjauksessa on edellytettävä, että VR tehostaa ratapihan käyttöä toimilla, jotka yhtiö itse on myöntänyt mahdollisiksi toteuttaa.

Onko totta, ettei Pisaralle ole vaihtoehtoja, vai eikö niitä vain haluta olevan? Nyt VR maksaa vain radan käytöstä, vaikka pelkät Pisara-investoinnin korkokulut ovat 30–40 milj. euroa investoijalle. Mitä muuta miljardilla eurolla voisi tehdä tilanteen helpottamiseksi? Jos operointitavan muutos riittäisi ratkaisemaan tilanteen, vielä miljoonan vuosikuluillakin VR:n operointitavan muutoksen kustannuksia voitaisiin kompensoida yhtiölle 1.000 vuotta.

Jos Pisaran vaatimasta investointisummasta esim. 30% hinnalla saadaan 70% Pisaran hyötyjä aikaan, jäisi maan muihin hankkeisiin 70%! Aitoa vertailua varten on selvitettävä ja tuotava avoimeen keskusteluun myös muut mahdolliset ratkaisut, joilla kapasiteettiongelmaa voidaan vähentää. Nyt vaihtoehtoja ei ole avoimesti selvitetty.”

Kahdeksansivuinen asiakirja ilmestynee lähiaikoina myös yhdistyksen sivuille.

http://www.suli.org/fin/

Meillähän muuten usein väitetään, että joukkoliikenne olisi massoja varten. Kummallisen pieniin yksiköihin niitä massoja kuitenkin eurooppalaisissakin oloissa saadaan mahtumaan.

http://www.parrypeoplemovers.com/
http://www.railfaneurope.net/pix/pl/diesel/dmu/SA1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Toimituksen poiminnat